Turvallinen ja saavutettava korkeakouluympäristö

Korkeakouluympäristön on oltava turvallinen ja saavutettava kaikille. Yhdenvertaisuuden on oltava arvon lisäksi läpileikkaavaa toimintaa. Tietoisuutta antirasismista tulisi lisätä korkeakoulun rakenteissa jokaisella tasolla opiskelijoista yliopistojen rehtoreihin. Korkeakouluyhteisön ei pitäisi pelätä puhua rasismista. Rasismin tunnistaminen ja sen nimeäminen on ainoa tapa puuttua siihen aktiivisesti. Olisi jo aika tarkastella myös opetuksen sisältöjä kriittisemmin, kerrotaanko yliopistossa puolueetonta tietoa vai onko opetus erityisen Eurooppakeskeistä. Antirasismin lisäksi tulee tarkastella myös opetuksen saavutettavuutta. Onko todella kenellä tahansa mahdollisuus päästä korkeakouluun? 

Myös liiton toimintaan tulee kiinnittää huomiota; onko toiminta todella avointa kaikille? Jätetäänkö käytäntöjä jakamatta, koska kaikki joiden pitää tietää tietävät vai annetaanko esimerkiksi hallitukseen hakuprosessista riittävästi tietoa, jotta kuka tahansa toimija riittävällä osaamisellaan voi hakeutua toimintaan? Näiden edistämisen lisäksi SYLin tulee aktiivisesti tarkastella yhdenvertaisuutta ja sen toteutumista kaikessa toiminnassaan. 

Erityisesti kansainväliset opiskelijat tulee ottaa huomioon ja heidän asioitaan edistää. Tällä hetkellä vaihto-opiskelijat on jätetty YTHS:n ulkopuolelle ja terveydenhuolto opiskeluaikana voi olla heille hyvinkin haastavaa.TIlanne ei siis ole yhdenvertainen muiden opiskelijoiden kanssa ja siihen onkin löydettävä tulevana vuonna ratkaisuja. 

Mitä SYL voi tehdä?

– SYL voi tukea ja kouluttaa aktiivisesti ylioppilaskuntia rasismin tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta.
– SYL voi edistää oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toteuttaman Olen Antirasisti-kampanjan tavoittavuutta kannustamalla ylioppilaskuntia mukaan toimintaan.
– SYL on julistautunut jo feministiseksi, seuraava askel on julistautua antirasistiseksi järjestöksi. Pelkkä julistautuminen ei riitä, vaan SYLin tulee tehdä konkreettisia toimia rasismin kitkemiseksi korkeakouluista.
– SYLin tulee järjestää liittokokoukseen ja tapahtumiinsa tulkkausta
-SYLin tulee edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa toimintaa, myös omassa toiminnassaan. Hakuprosessien tulee olla hyvin informoituja ja läpinäkyviä.
-SYLin tulee ajaa vaihto-opiskelijoille riittäviä terveyspalveluita 

Mielenterveyskriisin on vastattava

Opiskelijoiden mielenterveys oli kuralla ennen pandemiaakin. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan jo yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi, en odota uusimpien tuloksien tuovan tähän minkäänlaista parannusta. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Opiskelijoiden mielenterveyskriisin syyt ovat pandemiaa syvemmällä.

Jatkuva huoli toimeentulosta, kiristyvät tavoitteet opintosuorituksista, ilmastokriisin vaikutukset ja olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa heijastuvat vääjäämättä opiskelijan mielenterveyteen ilman pandemiaakin.  Miksi opiskelija tähtäisi haaveidensa ammattiin, jos usko tulevaisuuteen on muutenkin koetuksella?

Mitä SYL voisi tehdä?
SYL:llä on merkittävä rooli opiskelijan edunvalvonnassa. Siksi on tärkeää, että SYL ajaa YTHS:lle riittävästi resursseja opiskelijoiden mielenterveyskriisin taltuttamiseen. Tarvitaan rahaa, lääkäreitä, selkeät tavoitteet ja valtakunnallisen tason ohjeistus, kuinka mielenterveyshaasteisiin puututaan. Jollei opiskelija pääse lääkäriin, sairasloma ja sairauspäiväraha jäävät saamatta, samoin myös hoito.

Mikäli SYL haluaa terapiatakuun todella toteutuvan, tulee myös edistää maksutonta psykoterapiakoulutusta. Tämänhetkinen tilanne, jossa koulutus maksaa yksilölle kymmeniä tuhansia euroja, on kestämätön.

SYLin tulee jatkossakin ajaa opintotuen rakenteellista uudistusta kohti perustuloa. Opiskelijalla on oltava oikeus varmaan toimeentuloon, ilman tiukkoja opintosuoritustavoitteita.  

Ilmastokriisi tulee vaikuttamaan kaikkiin, mutta koska me opiskelijat olemme keskimäärin nuoria aikuisia, me tulemme elämään maailmassa, jossa ilmastokriisin vaikutukset näkyvät. SYL on ajettava kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Me olemme uupuneita

Opiskelijoiden mielenterveys on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua ja huolta sekä päättäjien, opiskelijajärjestöjen että opiskelijoiden keskuudessa. Turun yliopiston viime syksyn koronakyselyn tuloksien mukaan jopa 41% vastaajista on kokenut uupumusta opinnoistaan, mutta mikä mahtaa olla tilanne nyt? Opintoihin uupumisen lisäksi koronakyselyissä näkyi myös huoli toimeentulosta, lisääntynyt yksinäisyys sekä opiskelijoiden huoli omasta pärjäämisestään. Kuukausista jopa vuosiin kestävät etäopinnot, stressi opintopisteistä, muuttunut elämäntilanne ja jatkuva yksinolo tuskin ainakaan parantavat opiskelijoiden hyvinvointia lähitulevaisuudessakaan.

Turun yliopiston ja TYYn kyselyiden tilastot kuitenkin kertovat jo paljon opiskelijoiden hyvinvoinnista. 47 % koki olevansa huolissaan omasta pärjäämisestä (TY), 38 % koki olevansa huolissaan taloudellisesta tilanteestaan (TY)  ja 44% koki yksinäisyyden lisääntyneen (TYY). Näillä prosenteilla ei puhuta enää marginaalisesta osuudesta, yksittäisistä opiskelijoista vaan kyseessä on isompi ilmiö. Ilmiö, joka näkyy ensin meillä korkeakouluissa, Kelan tilastoissa ja tulevaisuudessa työelämässä.

Osa korkeakouluopiskelijoista on voinut huonosti jo ennen koronaa, korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Uutta korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta tehdään parhaillaan.

2014 Korkeakouluopintojen kokonaistukiaika muuttui 70 kuukaudesta 64 kuukauteen. Samalla voimaan astui vähimmäissuoritusvaatimus, jolloin opiskelijan täytyy suorittaa vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa ollakseen oikeutettu opintotukeen.  2017 korkeakouluopiskelijoiden opintotukikuukausia vähennettiin taas, enimmäistukikuukaudet laskivat 64 opintotukikuukaudesta 54 opintotukikuukauteen. Myös opintorahaa leikattiin, kun korkeakouluopiskelijoiden opintotuki yhtenäistettiin toisen asteen tasolle. Opiskelijoilta on leikattu, meitä on nimitelty syöttöporsaiksi ja usein julkisessa keskustelussa vedotaan siihen, että onhan olemassa opintolaina. On kohtuutonta, että opiskelija joutuu kattamaan välttämättömät elämisen kulut lainarahalla ja koulutuksesta leikataan kerta toisensa jälkeen samalla opiskelijoita syyllistäen.

Ylivoimaisesti suurin syy opiskelijoiden sairauslomaan ja sairauspäivärahaan on mielenterveys ja käyttäytymisen häiriöiden, joiden osuus kokonaismäärästä oli ¾ vuonna 2020. Vuonna 2020 Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5 miljoonaa sairauspäivärahapäivää eli 34 % kaikista maksetuista päivistä. Eikö ennaltaehkäisy, oikea-aikainen apu terapiatakuun myötä ja panostukset opiskelijoiden toimeentuloon olisi halvempaa kuin kokonaiskustannukset kaikelle tälle jälkikäteen? Miltä näyttää tulevaisuuden työelämä, jos korkeakouluopintojen jälkeen joka kolmas tai joka toinen opiskelija on uupunut ja pahimmillaan sairastunut?

Me olemme tulevaisuuden osaajia, tulevaisuuden työntekijöitä, tieteentekijöitä. Me olemme uupuneita, huolissamme toimeentulostamme, koemme yksinäisyyttä ja olemme huolissamme pärjäämisestämme. On selvää, että tilanne on huolestuttava ja keskustelua on syytä käydä, mutta opiskelijat ovat kyllästyneet huolipuheeseen ja jaksamistoivotuksiin. Hallitus käsittelee puoliväliriihessä taloudellisien lisätoimien tarvetta ja meistä on selvää, että on aika ryhtyä toimeen. Tarvitsemme panostuksia opiskelijoiden mielenterveyteen. Tarvitsemme riittävästi opintopsykologeja. Tarvitsemme panostuksia opiskelijoiden toimeentuloon ja helpotuksia vähimmäissuoritusmääriin korona-aikana. Tarvitsemme terapiatakuun ja panostuksia meihin opiskelijoihin.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin 9.4.2021 Tyyn blogissa.