Opiskelijoiden mielenterveys oli kuralla ennen pandemiaakin. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan jo yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi, en odota uusimpien tuloksien tuovan tähän minkäänlaista parannusta. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Opiskelijoiden mielenterveyskriisin syyt ovat pandemiaa syvemmällä.
Jatkuva huoli toimeentulosta, kiristyvät tavoitteet opintosuorituksista, ilmastokriisin vaikutukset ja olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa heijastuvat vääjäämättä opiskelijan mielenterveyteen ilman pandemiaakin. Miksi opiskelija tähtäisi haaveidensa ammattiin, jos usko tulevaisuuteen on muutenkin koetuksella?
Mitä SYL voisi tehdä?
SYL:llä on merkittävä rooli opiskelijan edunvalvonnassa. Siksi on tärkeää, että SYL ajaa YTHS:lle riittävästi resursseja opiskelijoiden mielenterveyskriisin taltuttamiseen. Tarvitaan rahaa, lääkäreitä, selkeät tavoitteet ja valtakunnallisen tason ohjeistus, kuinka mielenterveyshaasteisiin puututaan. Jollei opiskelija pääse lääkäriin, sairasloma ja sairauspäiväraha jäävät saamatta, samoin myös hoito.
Mikäli SYL haluaa terapiatakuun todella toteutuvan, tulee myös edistää maksutonta psykoterapiakoulutusta. Tämänhetkinen tilanne, jossa koulutus maksaa yksilölle kymmeniä tuhansia euroja, on kestämätön.
SYLin tulee jatkossakin ajaa opintotuen rakenteellista uudistusta kohti perustuloa. Opiskelijalla on oltava oikeus varmaan toimeentuloon, ilman tiukkoja opintosuoritustavoitteita.
Ilmastokriisi tulee vaikuttamaan kaikkiin, mutta koska me opiskelijat olemme keskimäärin nuoria aikuisia, me tulemme elämään maailmassa, jossa ilmastokriisin vaikutukset näkyvät. SYL on ajettava kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
Suvituuli Lundmark 